Allu kävi eilen näyttäytymässä Sawo Showssa tuomari Beth Warmanille. Tuloksena ERI JUK2 PU4 VASERT ja seuraavanlainen arvio:
"Well propotioned, of good size. Excellent head and expression. Correct bone and feet. Correct angulation. Spens well. Short strong irinn (tai inn, en saa käsialasta selvää, eikä kukaan osannut avittaa mitä tämä tarkoittaa..). Correct coat texture. Moves soundly." Eli oikein hieno arvostelu, ja Allu oli pitkästä (tai ehkä ensimmäistä kertaa) lähes oma itsensä kehässä. Allu ei luonut minuun anovia katseita pöydällä eikä kiemurrellut tuomarin kosketellessa kuin ihan vähän ja maassa Allu seisoi aivan loistavasti!

Näyttelyviikonloppu itsessään oli ihana kokemus, paljon tuli uusia tuttuja niin ihmisistä kuin koiristakin. Olin paikan päällä kaikkina kolmena päivänä vaikkei omat koirat kisanneetkaan lauantaina. Koiranäyttelyt ovat kyllä ihan oma maailmansa, enkä yhtään ihmettele, että niihin jää koukkuun :)

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin, että tämä näyttely olisi Allun viimeinen. Meillä oli tarkoituksena tänä aamuna poistattaa Allulta pallit, koska hän haastaa Elmoa kotona todella paljon. Aikakin oli jo varattuna eläinlääkärille operaatioon, mutta.. Viikonloppuna juttelin Allun kasvattajan Taijan kanssa pitkät tovit asiasta ja Taija konsultoi asiassa vielä eläinlääkäriystäväänsä. Tulimme siihen lopputulemaan, että Allun uhoaminen on enemmän dominanssia kuin hormonaalista, joskin Allun hormoonit tässä ikävaiheessa käyvät eniten kierroksilla. Allu myös luulee itsestään nyt paljon enemmän kuin onkaan ja sen vuoksi haastaa Elmoa luovuttamaan johtajuutensa. Ja Elmohan on niin oman arvonsa tunteva pieni pomo, ettei varmasti asemaansa luovuta pikku-kukkoilijalle. No, tämän kaiken päätteeksi Allu sai tänä aamuna sellaisen hormonipiikin, joka tekee kemiallisen kastraation hänelle. Eli testosteronitaso alenee lähes nollaan ja uhoaminen jää vähemmälle. Tämän lisäksi meillä alkaa Miikkiksen kanssa Allulle käytöskoulu, jossa korostamme Elmon asemaa ihmisistä seuraavana. Eli ohjelmassa on Allun kyykytys :) Tämän piikin ja käytöskoulun toivotaan nyt tietenkin tehoavan mahdollisimman hyvin, ettei pallin poistoon tarvitsisi mennä. Toki se sitten tehdään, jos se on tarpeellinen!

Täytyy kyllä myös näin blogin välityksellä antaa kiitosta molempien koirieni kasvattajille ihanasta taustatuesta jota annatte meille omistajille. Olen siinä onnellisessa asemassa, että molempien koirieni kasvattajat ovat sellaisia ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa mitä koirille kuuluu ja keille voi soittaa aina, jos on kysyttävää. Olisi kamalaa, jos ongelmatilanteessa joutuisi pohtimaan, että keneltähän tätä voisi kysyä. Kiitokset siis Tuulalle ja Taijalle opeista mitä olette antaneet ja "joudutte" jatkossakin varmasti meille antamaan :)