Tänään pojilla oli jännittävä päivä: kävimme nimittäin kettua moikkaamassa pitkästä aikaa. Tai Alluhan ei ole kettua vielä koskaan nähnytkään... Mukaan lähtivät myös Kerttu ja Vilma sekä Romeo omistajineen. Tytöt olivat myös ensikertalaisia ketun tapaajia, ja Romeo on kerran käynyt pentuna katsomassa miltä kettu repolainen näyttää.

Elmo meni keinoluolastoo ensimmäisenä, hieman avitettuna, koska reppanalle meinaa ahdinko olla hieman ahdas. Kyllä se poika siitä läpi tuli, kunhan ensin muisteli miten ahdingossa toimittiin. Kettua Elmo haukkui ahdinkojen takaa, ja intoa Elmolla riitti mutta ei tarpeeksi mennäkseen ahdinkoon haukkumaan. Kettu päästettiin juoksemaan luolastossa vapaasti ja tällöin Elmo seurasi ongelmitta kettua. Ahdingot eivät menoa haitanneet! Elmon kanssa pitäisi vaan käydä treenamassa luolastossa liikkumista, muutoin Elmo innostuu ketusta todella paljon. Luolastosta otettiin lopulta ulos ihan hikimärkä koira, joka autoon päästessä taisi rauhoittua unten maille.

Allun kanssa aloittelimme ahdinkoon menemisellä. Allu ei ensin meinannut uskaltaa tulla ahdingon läpi, mutta kun tajusi jutun juonen, ei ahdinko tuottanut ongelmia. Onhan Allu kooltaan Elmoa huomattavasti pienempi... Allu haukkui sitten häkissä olevaa kettua, ja hyvinhän se ketulle syttyi. Kova oli haukku ketulle, mutta vielä ei ihan viereen uskaltanut mennä. Paikka oli myös Allusta hieman jännittävä, ja outoja ihmisiä paljon, joille piti myös haukkua.

Oikein mukava reissu oli, koirat saivat taas toteuttaa itseään. Pitäisi vaan useammin Elmonkin kansssa päästä treenailemaan.. Kotiin kun tultiin, piti poikien ottaa sitten painimatsi kodin herruudesta heti kun ulko-ovi painettiin selän takaa kiinni. Sen verran taisivat käydä kuumana edelleen ketusta...