Niin sitä käytiin Oulun kansainvälisessä koiranäyttelyssä pyörähtämässä poikien kanssa. Tuomarina norjalainen Leif Ragnar Hjort. Allu käyttäytyi yllättävän hyvin, vaikka hieman väsy iskikin loppuvaiheessa. Antoi katsoa hampaat ja poseerasi pöydällä hyvin. Allu oli ainoa urospentu ja sai punaisen nauhan. Arvostelu kuului näin:
"7 months old. Well propotioned. Nice pigment. Well prop. head, with good pigment. Correct mouth. Dark eyes. Still a little light on ears. Good neck. Shoulders should be better laid back. Good chest. Promising coat. Well-se tail but could be straighter. Promising coat & color. Moves well. Promising puppy."

Elmon näyttelykäyttäytyminen ei sitten mennyt ihan nappiin. Elmo kyllä käveli hirmu hienosti, mutta pöydällä oleminen oli ihan yhtä tuskaa. Herra ei halunnut seistä eikä oikein olisi halunnut, että tuomari koskettelee. Väisteli ja venkuloi ihan kamalasti. Tuloksena EH ja avoimen luokan 4. sija. Elmo myös päätti vuoroa odotellessaan esittää kaikki temput mitä mieleen tuli, jotta saisi mamman taskussa olevat namit.. No adhd nosti jälleen päätän.. Elmon arvostelu oli tällainen:
"Big & strong, but nice propotions. Nice masculine head. Correct mouth. Very good pigmentation. Dark eyes. Would like some better ears. Strong neck. Could be better angulated in front. Good chest. Curling tail over back. Moves a little loose in front. Happy temperament."

Eli ihan hyvä päivä meille, ei mennyt näyttelyreissu hukkaan. Tästä on hyvä jatkaa. Harmittaa vaan, että kamera jäi kotiin eikä saatu ikuistettua Allun ensimmäistä näytelmää..

Viikonloppu menikin Pohjanmaalla kokonaan oleillessa. Pojat pelasivat palloa ja nauttivat meri-ilmasta. Mukava oli kuitenkin palata takaisin tänne Savon maallekin..