Eilen tiistaina lenkkeilimme vesisateessa Puijon maisemissa Parsonneitien Vilman ja Mona kanssa. Lenkki sujui muutoin mukavasti, mutta Monan juoksut haittasivat Elmerin keskittymistä lenkkeilyyn. Elmo olisi halunnut kovasti hyppiä Monan selkään ja tarkkana sai olla ettei vahinkoja satu. Tiedetäänpähän ensi kerralla vältellä tuossa tilassa olevia narttuja.. Allu jaksoi hyvin kävellä, vaikka sen verran hienohelma onkin, että sadetakki piti olla alkumatkasta päällä. Allu on sitä mieltä, että sateella ei voi ulos pissiä vaan juostaan äkkiä talo ympäri ja pissitään sitten sisälle =)

Tänään saimme lenkkiseuraksi pitkästä aikaa Jarnon koiransa Ritan kanssa. Rita antoi Allulle kyytiä, kun Allu roikkui niskanahassa kiinni. Sen verran jääräpäinen on pikkuherra, ettei tästä säikähtänyt vaan painoi päälle uudestaan. Hienosti Allu ohittaa lenkillä lenkkeilijät, sauvakävelijät ja pyöräilijät, vaikka irti pääasiassa on. Allu osaa kyllä jo ihmisen vastaantullessa katsoa mammaan, että olisiko sillä mammalla nyt taas niitä herkkuja tarjolla =)

Suru-uutinen kantautui meidän korviin näin kesän kynnyksellä. Elmon isä Lenskari (Fellshied the Winning Line) oli hukkunut kotirantaansa 27.5.2007. Ikää Lennillä oli vasta 6 vuotta, eli oli koira parhaassa iässään. Lenni oli luonteeltaan kyllä yksi maailman ihanimmista Parsoneista ja syvä suru on vamasti kaikilla Lenskarin tunteneilla. Lennin muisto elää kaikissa jälkeläisissään sekä meidän kaikkien mielissä.