.. mutta silti kauheasti kaikkee sälää.. Elmon kanssa ollaan treenailtu kerran viikossa pääsääntöisesti, toki Oreniuksen Juhan valmennuksessa käytiin tammikuun viimeinen viikonloppu ja sitten kerran kuussa on ollut seuran omat valmennukset. Oreniuksen valmennus oli todella hyvä, joskin aika rankka :) Juha pisti meidät Elmon kanssa juoksemaan oikein kunnolla, eikä antanut luovuttaa vaikka emännän kunto meinasi jo loppua! Juha antoi hyviä vinkkejä meidän menoon ja kehui kovasti Elmon estevarmuutta ja etenemistä. Minun pitää vaan olla tarkkana eikä sählätä ja opetella ajattelemaan parin esteen päähän eikä vaan suorittaa sitä estettä mikä nenän edessä on.. Helpommin sanottu kuin tehty! Kisaamaan ei olla päästy, Varkauden helmikuun kisat skipattiin pakkasen vuoksi, joten todennäköisesti tämän vuoden eka startti on toukokuun alussa Varkaudessa.

Allun kanssa käytiin jatkokurssi kakkonen ja pikku-ukko on kyllä todella innoissaan lajista! Hankaluus on se, että se on nopea, jopa nopeampi kuin Elmo, ja sitä pitäisi periaatteessa ohjata edestä kuurouden vuoksi.. Eli tosi helppoa :D Mammalla on välillä mahan alunen jalkoja täynnä eikä siltikään riitä pikku-ukon vauhtiin. Ilmoitin Allun tasokokeeseen 10.4.2010, ja jos se läpäistään, pääsemme reenaamaan kisavalmiisiin tai harrastajaryhmään. Mutta jos testi menee mönkään, käymme jatkokurssi kakkosen uudelleen kesällä.

Minä kävin viime viikonloppuna kasvattajan peruskurssin ja todistuskin napsahti postissa jo tulla, eli nyt pitäisi vaan keksiä hyvä kasvattajanimi, jotta hakemuksen siitä voisi laittaa vireille.. Ehdotuksia otetaan vastaan! Kasvatustyö on vasta ihan orastavalla ajatuksella, joskin sopiva narttupentu on Sarin kanssa etsinnässä. Mistä se löytyy, on arvoitus vielä..

Elmo ja Allu ovat joutuneet viimeisen viikon elämään melkoisen hulinan keskellä, kun vanhempani olivat tekemässä meillä keittiöön pientä pintaremonttia ja samalla kattomies kävi korjaamassa katon. Poikia on ärsyttänyt suunnattomasti, kun heitä ei ole huolittu assistenteiksi mihinkään hommaan, erityisesti Allu on ollut tyrkyllä eri tehtäviin.. Meillä kävi myös tällä viikolla Vilman ihanaiset pennut kylässä, Miika hoiti niitä meidän lenkkeilessä. Elmo suhtautui pentuihin hieman rajusti, olisi halunnut leikkiä niiden kanssa kuin aikuisen koiran kanssa. Allua pennut hieman oudoksuttivat, ja enemmän kiinnosti kylässä oleva ihminen. Häntä heiluen Allu kyllä lähestyi pentuja, mutta ei halunnut enemmälti leikkiä..

Tällaista siis meillä, mitään ihmeellistä ei meidän elämässä tapahdu, mutta silti tuntuu, että kamalasti on kaikkea :) Tuntuuko teistä koskaan siltä?!