Elmo joutui tosin heti pesuun, koska löysi pihalta jonkun ihanan eläimen p***an, jossa piti pyöriä ja kieriä, haju oli sen jälkeen sanoin kuvaamaton..

Lauantaina veljeni avopuoisoineen kävi vierailulla kahden bichon frisensä, Siirin 12v ja Ellin vajaa 1v,kanssa. Allua ensin moinen pennun riiwiö ahdisti, mutta pian huomasi saavansa siitä oikean riekkumiskaverin ja vauhtia riitti koko päivän. Siiri-vanhus ei paljoa nuorten riekkumiseen osallistunut, välillä tosin Allun kanssa hauskuuttivat ihmisiä, kun Siiri on sokea ja Allu kuuro ja ne keskenään "vahtivat" pihamaata haukkumalla yhdessä.. Alla Elli vasemmalla ja Siiri oikealla..

Vanhempi veljeni on aina ollut Elmon lempi-ihminen, ja hänen kaljua pitää joka kerta päästä lipaisemaan :)

Elmo pääsi myös pelaamaan palloa

Maanantai-ilta menikin sitten näissä tunnelmissa

Kulunut puoli vuotinen on pitänyt sisällään kaikenmoista, mistähän sitä kertois? Molempien koirien kanssa ollaan treenattu agilityä, Elmon kanssa Hukka-Putken kisaavien ryhmässä ja Allun kanssa Acen training-ryhmässä. Elmon kanssa ollaan onnistuttu treeneissä tosi hyvin ja uudetkin ohjauskuviot Elmo on omaksunut tosi hyvin. Allusta en olisi koskaan uskonut, että se on niin taitava :) jätkä vetää kaikki ohjauskuviot ja vaikeatkin jutut tuosta vaan, ainut vaikeus on sen nopeus ja mamman hitaus :) Allulla alkaa huhtikuun alussa Acella slalomkurssi ja tavoitteena on kesän aikana kisata ainakin hyppyratoja, ehkä jopa agiratojakin. Elmon kanssa näillä näkymin aloitetaan kisaaminen Pieksämäen kisoissa 9.4.2011, puolen vuoden tauon jälkeen..

Mutta kuvat puhukoon puolestaan..Elmo trimmauksesta tulleena

"Käymme yhdessä aina, käymme aina rinnakkain.."

Kiusataan veikkaa

Ja sitten ihmetellään yhdessä

Allu kerjää hellyyttä

Nyt voidaan hyvillä mielin jäädä kisatauolle, salainen tavoite oli saada viimeinen nousunolla ennen leikkausta! Itse en tosin uskonut sen eka radalta heti tulevan, Elmo oli kyllä mitä kuuliaisin ja ihanin pikku Parsoni! Alusta maneesissa oli todella upottava ja raskas juosta, jännitin radan jälkeen, että noinko aika riittää, kun etenemisnopeus oli kuitenkin 3m/s, ja oikeesti tuntui ettei jalka nouse radalla. No aika oli jotain -10s :) Olin ilmoittanut Elmon myös b-radalle, mutta emme jääneet odottamaan kakkosten b-rataa, koska se olisi ollut vasta tosi myöhään ja niin kuin edellä mainitsin, hommia oli tehtävänä kotonakin. Virka-aika työ on tästä syystä ärsyttävää, että kaikki hommat pitää hoitaa viikonloppuna, kun viikolla ei ehdi..

Näissä voittajafiiliksissä onkin kiva lähteä peiton alle ja nukkumatin kanssa treffeille :)

Etelän Erkki muutti elokuun lopussa siispä Siilinjärvelle ja kasvaa kovaa vauhtia. Nyt on menossa vaihe "pelkkää jalkaa" :) Erkistä on kuvia Vilman ja Kertun blogissa, tavoitteena olisi saada itsekin otettua muutama tuoreempi otos poijjaasta!

Elmon kanssa olemme kisanneet elo-syyskuussa aika ahkerasti ja menestystäkin on saavutettu. Elokuun lopussa olimme kesälomareissulla Oulussa ja olin ilmoittanut Elmon kolmeen starttiin Kas:n kisoihin. Lauantain ainoan startin jälkeen vitutus oli korkealla, virheitä ehkä se 15, kontaktit ja kepit oli ongelma.. Sunnuntain eka startti ja virheitä 10, kielto ja keppien aloitus. Tässä vaiheessa vitutus oli todella korkea ja sanoin Miikalle, että kisaamme seuraavan startin ja Varkauden kisat, jonka jälkeen lopetamme koko lajin. Tuli vaan tunne, että miksi jatkaa, kun aina menee joku mönkään vaikka kuinka teet parhaas. Itkukaan ei varmaan ollut kaukana.. Miika tsemppas meidän viimeiselle radalla ja rauhoitti Elmoa, eikä antanut sen haukkua ja kuumua kentän laidalla. No, niinhän siinä sitten kävi, että viimeinen rata oli täydellinen suoritus, miinusaikaa lähes 11s ja voittonolla! Radan jälkeen päätin, että emme ehkä vielä lopetakaan lajia :) Seuraavat kisat olikin sitten Varkauden kisat ja siellä eka rata kaatui puomiin, kun Elmo ei jostain syystä meinannut uskaltaa mennä puomia.. Hyppäsi jopa ylösmenosa kesken alas. Myös muut koirat temppuili puomilla, mikä lie ollut ongelma.. Toinen rata oli hyppyrata, jolla tykitimme uramme toisen nollan kovalla miinusajalla, sij. 2. Pieksämäellä kävimme kokeilemassa onneamme, mutta eka radalta 10 ja toka radalta 5. A:n kontakti oli toisen radan harmitus, mutta minkäs teet.. Viimeistä nollaa siispä jahdataan, vielä on edessä Hupun kisat seuraavana viikonloppuna. Elmon ilmoitin talveksi HuPun talviryhmään, toivottavasti saamme mukavan ryhmän ja vetäjän :)

Allun kanssa olemme treenailleet ahkerasti keppejä ja kontakteja ja  olemme käyneet kesän huppeleissa testaamassa taitojamme. Kaksista viimeistä huppeleista selvisimme 15rv:llä, mikä on loistava suoritus meille! Yleisöltä olemme saaneet paljon kehuja ja positiivista ihmetystä hiljaisesta menostamme :) Kävimme myös parisen viikkoa sitten tasokokeessa, jonka läpäisy vaaditaan kisavalmiiden/kisaavien ryhmään pääsemiseksi. Allu toimi kuin unelma, otti kontaktit, ja vaikka kepeillä tuli hieman ongelmia, läpäisimme kokeen! Voi sitä fiilistä! Allun ilmoitin koirakoulu Acen treeniryhmään talveksi, odotamme nyt paikkaa ryhmästä.

Kisa- ja treenitaukoa tulee molempien koirien kanssa lokakuun lopulla, kun joudun itse polvileikkaukseen. Kierukka on luultavasti mennyt sököksi ja tarkoitus olisi se korjata. Sairasloman pituutta ei vielä tiedä, riippuu nyt siitä mitä ne sille keksii tehdä.. Neljään viikkoon olen henkisesti varautunut, toivottavasti ei sen enempää tarttis olla..

Muutoin arki on ennallaan, Miikkis on edelleen Joensuussa viikot ja meidän ilona viikonloput. Tähänkin on helpostusta onneksi tulossa lokakuun lopusta joulukuun alkuun.

ja tällainen nautiskelija Erkki on jo muutaman viikon ikäisenä, ruoka pitää saada selällään maaten :)

Eki tulee minun ja Sari Vähäkosken omistukseen ja muuttaa asumaan Elmon veljen Elviksen perheen iloksi Siilinjärvelle. Tämä tosin varmistuu ensi keskiviikkona jahka Petra on käyttänyt pennut pentutarkastuksessa ja pentu todettu kaikin puolin terveeksi.. Kovasti kuitenkin Ekiä jo odotetaan tänne Savon maalle :)

Elmon kanssa kävimme Maaningan kisoista hakemassa pari hyllyä ja vitostuloksen ja tuloksen 20+3s, jolla kuitenkin sijoituimme kakkoseksi.. Sunnuntaina oli niin vaikeat radat ettei juurikaan tuloksia tullut..

Allun kanssa ollaan käyty nyt reenailemassa keppejä ja kontakteja, jospa ne siitä alkaisi sujumaan...

Lauantaina heräsimme klo 5.15 ja suuntasimme auton nokan kohti Hailuotoa ja Kas:n järjestämiä agilitykisoja. Hailuotoon meno lautalla taisi jännittää Elmoa ja minua yhtä paljon, mutta hyvin siitä selvittiin.. Tässä kuva poikien uudesta häkistä, jonka ostimme noin kuukausi sitten kulkukoira.comista auton vaihduttua farmarimalliin. Olemme olleet todella tyytyväisiä häkkiin, ja pojatkin tuntuu siellä viihtyvän!

Olin ilmoittanut Elmon kahteen starttiin, mutta kisasimme vain yhden ,koska olisimme joutuneet odottamaan tosta rataa 6h. Hyllyhän sieltä napsahti, alun ohjasin tarkasti ja hienosti, mutta sitten en ottanut tarpeeksi haltuun ja Elmo meni puomille putken sijaan. Olivat nimittäin aivan vierekkäin.. No, keinua lukuunottamatta Elmo roiski kontaktit miten sattuu, vaikka juuri maanantaina harkoissa seistä jökötti kontaktilla niin kauan että sai luvan lähteä..

Parasta pojista taisi Hailuodossa olla kisan jälkeiset keppileikit. Allu sai riekkua Miikkiksen kanssa sydämensä kyllyydestä ja Elmo sai kaivaa keppiä hiekkaan, mikä on ihan sen lempparipuuhaa :)

Varsin rentouttava juhannus takana, huomenna pitäisi sitten jaksaa mennä taas töihin.. viisi viikkoa lomaan, sitä odotellessa :)

Elmon kanssa startattiin kisakausi Maaningalla parisen viikkoa sitten. Päätin, että jännityksestä huolimatta mennään hyvällä fiiliksellä ja pääasia on, että saadaat startteja alle. Agiradalta tuloksena HYL, koska mielestäni Elmo ei ottanut keinun kontaktia ja otin sen uudelleen, mutta tuomari ei siitä kuulemma virhettä näyttänyt.. Nollarata olisi muutoin ollut, mutta koulutuksellisesti oli pakko keinu ottaa uudelleen. Hyppyradalta otettiin 5rv ja miiinusaika oli huikea 8 ja rapiat, sijoitus 2. Toiseksi nopein aika ykkösissä, ainoastaan maksien yksi koirakko oli nopeampi. Edelleenkään ei meiltä vauhtia puutu! Ja miten ihania seurakavereita meillä on, hieno tsemppi kaikille koirakoille ja riemu toisten onnistumisten puolesta. Alla muutama kuva kisoista:

Tämän viikonlopun vietimme Oreniuksen valmennuksessa ja huh huh mitä menoa taas... Lauantaina jäätiin hinkkaamaan slaidausta, kun meikäläisen motoriikka ei siihen meinaa taipua, joten mitään megajuoksusuoritusta ei jouduttu tekemään. No, sunnuntaina Juha päätti sitten ottaa kaiken menetyksen lauantailta takaisin ja juoksutti meitä ihan urakalla. Maarikan laskujen mukaan 45 min ja voin kertoa, että siinä radalla 45 min oli paljon! Loppuvaiheessa ei kerta kaikkiaan enää jalka noussut ja piti pysähtyä huokaisemaan hetkeksi. No, Juha ei kauaa antanut armoa vaan jatkettava oli! Elmossakin alkoi näkymään pieniä uupumisen merkkejä, mutta jaksoi silti vetää iloiseen tyyliinsä :) Paljon on ohjaajalla vielä opittavaa ja ennen kaikkea se, että radalla todella annetaan kaikkensa eikä hengailla!!!!!!

Kevään aikana kävimme laavuilemassa Sarin ja tyttöjen kera. Elmo pääsi matkustamaan ihanaisten tyttöjen kanssa samassa häkissä, Allu joutui taipumaan omaan yksiöön..

Joskus meillä ollaan sitten näin...

Allun kanssa käytiin jatkokurssi kakkonen ja pikku-ukko on kyllä todella innoissaan lajista! Hankaluus on se, että se on nopea, jopa nopeampi kuin Elmo, ja sitä pitäisi periaatteessa ohjata edestä kuurouden vuoksi.. Eli tosi helppoa :D Mammalla on välillä mahan alunen jalkoja täynnä eikä siltikään riitä pikku-ukon vauhtiin. Ilmoitin Allun tasokokeeseen 10.4.2010, ja jos se läpäistään, pääsemme reenaamaan kisavalmiisiin tai harrastajaryhmään. Mutta jos testi menee mönkään, käymme jatkokurssi kakkosen uudelleen kesällä.

Minä kävin viime viikonloppuna kasvattajan peruskurssin ja todistuskin napsahti postissa jo tulla, eli nyt pitäisi vaan keksiä hyvä kasvattajanimi, jotta hakemuksen siitä voisi laittaa vireille.. Ehdotuksia otetaan vastaan! Kasvatustyö on vasta ihan orastavalla ajatuksella, joskin sopiva narttupentu on Sarin kanssa etsinnässä. Mistä se löytyy, on arvoitus vielä..

Elmo ja Allu ovat joutuneet viimeisen viikon elämään melkoisen hulinan keskellä, kun vanhempani olivat tekemässä meillä keittiöön pientä pintaremonttia ja samalla kattomies kävi korjaamassa katon. Poikia on ärsyttänyt suunnattomasti, kun heitä ei ole huolittu assistenteiksi mihinkään hommaan, erityisesti Allu on ollut tyrkyllä eri tehtäviin.. Meillä kävi myös tällä viikolla Vilman ihanaiset pennut kylässä, Miika hoiti niitä meidän lenkkeilessä. Elmo suhtautui pentuihin hieman rajusti, olisi halunnut leikkiä niiden kanssa kuin aikuisen koiran kanssa. Allua pennut hieman oudoksuttivat, ja enemmän kiinnosti kylässä oleva ihminen. Häntä heiluen Allu kyllä lähestyi pentuja, mutta ei halunnut enemmälti leikkiä..

Tällaista siis meillä, mitään ihmeellistä ei meidän elämässä tapahdu, mutta silti tuntuu, että kamalasti on kaikkea :) Tuntuuko teistä koskaan siltä?!

Akrobaatti-Allu (Sorry tytöt, ilman lupaa julkaisin, mut tää oli niin loistosuoritus Allusta)